Olen usein lukiessani historiallisia romaaneja joutunut miettimään eri aatelisarvojen arvojärjestystä. Tällä viikolla päätin tarttua härkää sarvista ja selvittää kuka kukin on aatelisten titteleillä ilmaistuna :D Toivon listauksestani olevan apua kaikille aatelisarvoja tuntemattomille lukijoilleni.
Listaamani aatelisarvot on esitetty numeroituna laskevassa järjestyksessä, eli suurimmasta pienempään. Aatelisarvojen järjestys saattaa vaihdella eri maissa. Aateliin kuuluvalla henkilöllä voi olla useitakin samoja tai eri arvonimiä.
1. Keisari, Keisarinna, Tsaari
2. Kuningas, Kuningatar
3. Ruhtinas, Ruhtinatar
4. Suuriruhtinas, Suuriruhtinatar
5. Prinssi, Prinsessa
6. Herttua, Herttuatar
7. Markiisi, Markiisitar
8. Kreivi, Kreivitär
9. Varakreivi
10. Paroni, Paronitar
11. Vapaaherra, Vapaaherratar
12. Ritari
Listasta puuttuu Lordi, joka on yleisarvonimi brittiläiselle aatelismiehelle. Lady puolestaan on aatelisnaisen tai lordin puolison arvonimi. Britanniassa ritarin arvon saanut mies voi käyttää nimensä edessä titteliä sir ja nainen titteliä dame, nämä arvonimet eivät periydy. Lady, lordi, sir ja dame arvonimiä käytetään kyseisen henkilön kastenimen kanssa.
Blogin täydeltä tietoa ja harrastuksia. Suloisuutta, luontoa, kauneutta, käsitöitä ja historiaa.
sunnuntai 22. tammikuuta 2012
tiistai 17. tammikuuta 2012
Sukututkimusta 1: Sukututkimuksen alkeet
Minua on jo useiden vuosien ajan kiinnostanut sukututkimuksen tekeminen. Tänä talvena aloin sukujuurieni selvittämisen. Alkuun pääseminen oli hankalahkoa, koska ensin pitää tutustua erilaisiin menetelmiin, tietokantoihin ja sivustoihin, joista on apua tutkimuksen tekemisessä. Tutkimuksen lähtökohdaksi tarvitaan myös 100 vuotta sitten elänyt sukulainen, joka ei enää ole henkilötietolain suojassa.
Tarinoita suvusta ja perimätietoa
Sukututkimus kannattaa aloittaa elävistä sukulaisista. Vanhoja sukulaisia haastattelemalla saa tietoonsa useita mielenkiintoisia tarinoita jotka kannattaa kirjata muistiin tuleville sukupolville. Vähäpätöisiltäkin vaikuttavat tarinat voivat olla tuleville sukupolville todellisia aarteita. Maailma muuttuu aikanamme nopeasti, joten jo 1900-luvulle sijoittuvat sukutarinat voivat vaikuttaa lapsistamme jo historiallisestikin mielenkiintoisilta.
Haastattelin isovanhempiani, jotka kertoivat minulle tietoja omista vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Näin esi-isistäni otettuja mustavalkoisia valokuvia, joista pystyi selvästi näkemään ulkonäön periytymisen suvussamme. Isovanhempani myös pystyivät välittämään menneiden henkilöiden olemuksia minulle näyttelemällä, elehtimällä ja imitoimalla heitä. Näin koin päässeeni jo hyvään alkuun sukututkimuksessani. Menneisyyden henkilöt heräsivät ikään kuin eloon mielessäni.
Sadan vuoden takainen sukulainen tutkimuksen lähtökohtana
Ellei halua mennä kirkkoherranvirastoon kyselemään kuolleista sukulaisista voi heistä kysyä elossa olevilta sukulaisiltaan. Kirkkoherranvirosta ei saa tietoa elossa olovista sukulaisistaan. Usein isovanhempien kautta saa tietoa jostain etäisemmästä sukulaisesta, joka ei enää ole henkilötietosuojalain piirissä. Netissä olevilla avoimilla sukututkimustietokannoilla ei saa olla julkaistuna alle 100 vuotta vanhoja rekisterejä. Tuosta rajoitteesta johtuen sukututkimuksessa alkuun pääseminen voi olla hankalaa.
Sukulaisen nimen lisäksi tarvitaan jokin seuraavan listan tiedoista. Täsmällisten tietojen avulla kuten: Syntymäpäivä, vuosi ja paikkakunta; Vihkimispäivä, vuosi, puolison nimi ja paikkakunta; Asuinpaikkakunta, kylä ja mahdollinen ammatti; Kuolin päivä, vuosi ja paikkakunta.
Netistä löytyviä hakuohjelmia
Suomen Sukututkimusseuran hakuohjelman nimi on HisKi.
Suomen Sukututkimusseuran tietokanta Suomalaisista nimenmuutoksista.
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ylläpitää kirkonkirjoista kuvattua kirkonkirjat arkistoa.
HisKi:llä saa tarkempia tuloksia, jos osaa valita vain yhden paikkakunnan ja osaa antaa henkilön nimen yleismuodossa. HisKi osaa itse muuttaa esimerkiksi nimen Tiina historialliseen muotoon Stiina, Kristiina, Chistiina, ym..
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kirkonkirjat puolestaan on listattu seurakuntien alle, joista sitten valitaan mitä kirjaa haluataan katsella: rippikirja, kastekirja, rippilapset, vihityt, kuulutetut, kuolleet, väkilukutaulut, muuttaneet ja muita seurakuntakohtaisia tiedostoja.
Kirjoitan sukututkimuksen tekemisestä lisää myöhemmin.
Tarinoita suvusta ja perimätietoa
Sukututkimus kannattaa aloittaa elävistä sukulaisista. Vanhoja sukulaisia haastattelemalla saa tietoonsa useita mielenkiintoisia tarinoita jotka kannattaa kirjata muistiin tuleville sukupolville. Vähäpätöisiltäkin vaikuttavat tarinat voivat olla tuleville sukupolville todellisia aarteita. Maailma muuttuu aikanamme nopeasti, joten jo 1900-luvulle sijoittuvat sukutarinat voivat vaikuttaa lapsistamme jo historiallisestikin mielenkiintoisilta.
Haastattelin isovanhempiani, jotka kertoivat minulle tietoja omista vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Näin esi-isistäni otettuja mustavalkoisia valokuvia, joista pystyi selvästi näkemään ulkonäön periytymisen suvussamme. Isovanhempani myös pystyivät välittämään menneiden henkilöiden olemuksia minulle näyttelemällä, elehtimällä ja imitoimalla heitä. Näin koin päässeeni jo hyvään alkuun sukututkimuksessani. Menneisyyden henkilöt heräsivät ikään kuin eloon mielessäni.
Sadan vuoden takainen sukulainen tutkimuksen lähtökohtana
Ellei halua mennä kirkkoherranvirastoon kyselemään kuolleista sukulaisista voi heistä kysyä elossa olevilta sukulaisiltaan. Kirkkoherranvirosta ei saa tietoa elossa olovista sukulaisistaan. Usein isovanhempien kautta saa tietoa jostain etäisemmästä sukulaisesta, joka ei enää ole henkilötietosuojalain piirissä. Netissä olevilla avoimilla sukututkimustietokannoilla ei saa olla julkaistuna alle 100 vuotta vanhoja rekisterejä. Tuosta rajoitteesta johtuen sukututkimuksessa alkuun pääseminen voi olla hankalaa.
Sukulaisen nimen lisäksi tarvitaan jokin seuraavan listan tiedoista. Täsmällisten tietojen avulla kuten: Syntymäpäivä, vuosi ja paikkakunta; Vihkimispäivä, vuosi, puolison nimi ja paikkakunta; Asuinpaikkakunta, kylä ja mahdollinen ammatti; Kuolin päivä, vuosi ja paikkakunta.
Netistä löytyviä hakuohjelmia
Suomen Sukututkimusseuran hakuohjelman nimi on HisKi.
Suomen Sukututkimusseuran tietokanta Suomalaisista nimenmuutoksista.
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ylläpitää kirkonkirjoista kuvattua kirkonkirjat arkistoa.
HisKi:llä saa tarkempia tuloksia, jos osaa valita vain yhden paikkakunnan ja osaa antaa henkilön nimen yleismuodossa. HisKi osaa itse muuttaa esimerkiksi nimen Tiina historialliseen muotoon Stiina, Kristiina, Chistiina, ym..
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kirkonkirjat puolestaan on listattu seurakuntien alle, joista sitten valitaan mitä kirjaa haluataan katsella: rippikirja, kastekirja, rippilapset, vihityt, kuulutetut, kuolleet, väkilukutaulut, muuttaneet ja muita seurakuntakohtaisia tiedostoja.
Kirjoitan sukututkimuksen tekemisestä lisää myöhemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)